Taidegalleriat Helsinki Lähellä Sinua

4worldlovers:
Taiteenystävä Fredrik Cygnaeuksen kesähuvilasta tuli testamenttilahjoituksen turvin maamme ensimmäinen taidemuseo. Koristeellisen puurakennuksen korjaustöissä on ratkaistu alapohjan kosteusongelmia ja kunnostettu huonokuntoisia ikkunoita. Gallerian pihamaalle pystytetystä ikkunaverstaasta annettiin korjausneuvoja myös museokävijöille. Alakerran uusilla tilajärjestelyillä saatiin väljemmät tilat lipunmyyntipisteelle ja vuokrattava näyttely- ja kokoushuone tarjoaa hienot puitteet monenlaisille tilaisuuksille.


Fredrik Cygnaeus (1807-1881) oli mm. Helsingin yliopiston estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden professori, valtioneuvos, runoilija, taide- ja kirjallisuuskritiikin uranuurtaja sekä monien kansallista kulttuuria edistävien järjestöjen jäsen. Fredrik Cygnaeus halusi vanhoilla päivillään viettää kesät Helsingissä ja 1860-luvun lopulla hän rakennutti kesähuvilansa Kaivopuiston korkeimmalle kohdalle. 1830-luvulla perustettu Ullanlinnan kylpylaitos oli tehnyt Kaivopuistosta suositun alueen ja kylpylän suljettu puisto oli alun perin tarkoitettu vain hienoston käyttöön.

Cygnaeuksen huvilan suunnitteli saksalainen arkkitehti J. W. F. Mieritz ja rakennus valmistui vuonna 1869. Huvila noudattaa ulkoasultaan aikakaudelle tyypillistä puuleikkauksin koristeltua huvila-arkkitehtuuria. Suurista ikkunoista ja korkeasta tornista avautuivat hienot näkymät merelle ja Kaivopuistoon. Kaksikerroksisen huvilan alakerrassa oli keittiö ja huoltotiloja. Yläkerrassa olivat varsinaiset asuintilat: olohuone, työhuone, ruokasali ja makuuhuone sekä kaksi parveketta, lukunurkkauksena käytetty erkkeri ja näköalatorni.

Suomalaisen kuvataiteen tukeminen oli lähellä Fredrik Cygnaeuksen sydäntä, ja hän hankki yli 200 teosta käsittävän taidekokoelman. Hän testamenttasi omistamansa taideteokset ja kesähuvilan Suomen kansalle, ja maamme vanhin taidemuseo, Cygnaeuksen galleria, avattiin yleisölle vuonna 1882. Huvilarakennus suojeltiin vuonna 1980 ja vuotta myöhemmin se siirtyi Museoviraston hallintaan. Pääosin lahjoituksin karttuneessa Cygnaeuksen gallerian kokoelmassa on nykyään runsaat 450 teosta.

Galleriarakennuksen kunnostushanke käynnistyi kesällä 2007, jolloin alakerran entisen asunnon huono ilmanlaatu herätti epäilyksen kosteusongelmista. Rakenteita avattaessa paljastui, että rakennuksen alle valunut vesi oli aiheuttanut alapohjarakenteissa laajoja lahovaurioita. Korjaus aloitettiin rakennuksen ulkopuolisilla töillä. Maastoa muokattiin viettämään rakennuksen ympäriltä poispäin ja kivijalan liittymäkohtaa kallioon tiivistettiin.

Alakerran kahden huoneen lattiarakenteet jouduttiin purkamaan kokonaan lahovaurioiden vuoksi. Uudet lattiat tehtiin vanhan mallin mukaan rossipohjarakenteisina siten, että alustilan tuuletusta parannettiin. Alakerran seinä- ja kattopinnat kunnostettiin. Entisestä kamarista löytyi levytysten alta seinien yläosasta 1900-luvun vaihteen kukkatapettia. Keltapohjainen harmaakuvioinen tapetti on ainoa rakennuksessa säilynyt vanha tapetti, joten se konservoitiin ja puuttuvaan alaosaan asennettiin helmiponttipaneeli.

Eteishallissa sijainnut lipunmyynti sai uudet tilat entisestä keittiöstä ja alakerran suurimmasta huoneesta tuli vuokrattava näyttely- ja kokoushuone. Tiloihin teetettiin myös uudet myymälä-kalusteet. Alakerran peruskorjausta päätettiin saman tien jatkaa myös museon eteishalliin, jonka pintamateriaalit olivat nuhraantuneet 50 vuoden käytön aikana. Huoneen vihreä seinäväri perustuu Museoviraston konservaattoreiden tutkimuksiin.

Huvilarakennuksen alakerran sisäikkunat kunnostettiin sisätilojen remontin yhteydessä. Vuonna 2009 todettiin huvilan julkisivujen olevan perusteellisemman kunnostuksen ja maalauksen tarpeessa. Kesän aikana, laajempaa korjaushanketta odotellessa, kunnostettiin yläkerran ikkunat ja alakerran ikkunoiden ulkopuitteet sekä pääsisäänkäynnin porras.

Ikkunoihin tehtiin tarvittavat puukorjaukset ja suurimpia koloja kitattiin pellavaöljykitillä. Kulmaraudoitukset kunnostettiin, ikkunakittaukset tarkistettiin ja uusittiin tarvittaessa. Lopuksi ikkunat maalattiin pellavaöljymaalilla. Huonoimmassa kunnossa olivat yläkerran toimiston, erkkerin ja grafiikkahuoneen ikkunat. Ikkunaverstas perustettiin telttaan gallerian puutarhaan, ja työnteon lomassa ikkunoiden kunnostajat antoivat korjausneuvoja myös museon asiakkaille.

Pääsisäänkäynnin porraskaiteista poistettiin maali, kaiteet hiottiin ja maalattiin pellavaöljymaalilla tiukasti vedetyin ohuin kerroksin. Alimmat askellankut uusittiin, mutta niille ei tehty pintakäsittelyä.